Vihdoin koitti se kauan odotettu päivä

Kävin tänään ultrassa ja näin meidän pienen vauvan siellä pyörimässä kuin häkkyrä. Se oli ihmeellistä! Vähän silmät kostui mutta enimmäkseen hymyilytti tyypin liikehdintä. Kaikki vaikutti olevan hyvin ja olo on nyt todella helpottunut ja onnellinen.

Kyllähän tuo kokemus nostaa tämän raskauden ihan eri tasolle. Olen tosiaan ollut hieman huolissani, koska olo on niin normaali. Nyt kun olen nähnyt, että kyllä siellä kasvaa pieni ihminen, voin nauttia tästä lähes oireettomasta raskaudesta. Nyt mennään viikoilla 12+3 ja ajattelin, että nyt uskallan kertoa tästä kaikille ja tehdä enemmän suunnitelmia lapsen varalle.

❤

Kuulumisia

Ihanaa, kun olette kommenteissa kyselleet kuulumisia :)

Tämä blogi syntyi niin vahvasti lapsettomuuden surun ja lapsettomuushoitojen purkupaikaksi, etten ole nyt osannut kirjoittaa tänne oikein mitään.

Nyt mennään viikoilla 11+3 ja olo on hyvä. Oikeastaan vähän liiankin normaali ;) Joskus viikoilla 6-8 oli pientä pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta ja sittemmin myös väsymystä, mutta nyt ne ovat kaikki ohi. Heti tietysti alkaa miettiä, että voiko kaikki olla hyvin, kun olo on niin hyvä...

Aika on tuntunut kuluvan todella hitaasti, sillä olen odottanut niin hartaasti 12. viikkoa ja ultraääntä. Perjantaina tulee täyteen kolme kuukautta ja maanantaina on aika ultraääneen. Toivottavasti siellä on kaikki hyvin. Haluaisin jo kertoa ilouutisen kaikille ja lyödä lukkoon kevään suunnitelmia esimerkiksi töiden suhteen. Ehkä sitten uskaltaa muutenkin olla jo luottavaisempi ❤