Yksi tekee ovulaatiotestejä välttääkseen raskaaksi tulemisen -ja raskautuu silti.
Toinen on tehnyt nuorena kaksi aborttia ja vuosia myöhemmin tulee jälleen vahingossa raskaaksi -ja pitää lapsen vaikka uutinen ei olekaan aluksi mieluinen.
Kolmas tulee raskaaksi jos ei ensimmäisellä niin toisella yrittämällä.
Lapsia otetaan jatkuvasti huostaan ja sijoitetaan muualle asumaan, koska heidän biologiset vanhempansa eivät pysty huolehtimaan heistä.
Samaan aikaan minä olen aina tiennyt haluavani omia lapsia, viihtynyt lasten parissa, rakastanut helliä vauvoja. Mitä pitäisi ajatella siitä, että sellaista ei kuitenkaan minulle ole suotu, mutta jollekin muulle on joka ei kuitenkaan pysty huolehtimaan lapsestaan.
Olen tullut siihen tulokseen, että ELÄMÄ ON ABSURDIA. Ei ole mitään voimaa joka jakaisi reiluutta maailmassa. Asia on näin, ja kunkin on parhaansa mukaan yritettävä sopeutua omaan tilanteeseensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!