Toivo, toivo...

Soitin eilen lääkäriin ja ovulaation induktio toteutetaan nyt tässä kierrossa. Olo on helpottunut, mutta samalla ristiriitainen. Yritän kaivella toivon rippeitä vielä tähän kolmanteen kertaan. Toisaalta olen menettänyt uskoni siihen, että tämä kolmas kevyempi hoitomuoto, jossa onnistumisprosentit eivät ole huimat, yhtäkkiä onnistuisi. Huomenna alkaa kuitenkin pistelyt, ehkä toivo herää niiden myötä! Ristiriitaa aiheuttaa varmasti myös se, että mikäli tämä kerta ei onnistu, tiedossa on puolen vuoden tauko ivf-jonossa. Toisaalta tauon myötä voisi hetkeksi hengähtää ja olla elämättä JOS-JA-JOS -elämää.